Tunnetaidot vahvistuvat tuntemalla. Täältä apua tunteiden säätelyyn: kokoa itsellesi/lapsellesi tunteiden ensiapuboxi tai rentoutumisboxi

Tässä postissa:

Tunteiden ensiapuboxi (lapsille ja vanhemmille, joilla on jo isommat lapset)

Rentoutumisboxi (erityisesti meille vanhemmille)

Kiukkuleijonan kesytyskori (lapsille)

Etsiessäni apua tunteiden säätelyyn vanhempana , löysin sattumalta HUS:in facebook sivuilta tällaisen tunteiden ensiapuboxin. Tämä ensiapusalkku käy erilaisiin voimakkaisiin tunneryöppyihin. Tunnetaidot vahvistuvat vain tuntemalla ja opettelemalla tunteiden tervettä hallintaa. Tunteitahan ei voi eikä pidä täysin hallita, (ei varsinkaan lakaista maton alle), mutta yliryöpsähdyksiä on hyvä opetella hieman rauhoittamaan niin, että järkevät ajatukset saavat myös tilaa pään sisällä.

Tämä boxi on suunniteltu lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille, mutta me paatuneet vanhemmatkin joskus hyötyisimme varmasti ainakin jonkinlaisesta rentoutumisboxista kun arki kuormittaa. Ainoa syy miksi tämä ei ehkä toimi useimmille vanhemmille on se, ettei pienten lasten vanhemmilla useinkaan ole aikaa/mahdollisuuksia mennä tonkimaan rauhoittumisboxia, kun raivokas uhmaikäinen huutaa ja heittelee tavaroita. Helpoin ja nopein vanhemmille tarkoitettu tunteiden rauhoituskeino on itselle ollutkin pinnanpidennys suunnitelma. Mutta kun lapsi kasvaa niin että osaa itse hakeutua oman boxin äärelle niin sitten vanhempikin voisi riitatilanteessa hakeutua oman boxinsa ääreen ja kummankin rauhoituttua voisi sitten keskustella riitatilanteesta yhdessä rauhassa.

Ensiapulaukun sisällön avulla suurimmista tunnekuohuista ja hankalista olotiloista pääsee hieman seesteisempiin tunnelmiin. Kun tunne rauhoittuu, kykenee tarkemmin miettimään mikä sai minussa aikaan näin voimakkaan tunteen? Mitä voisin jatkossa tehdä jos sama asia toistuu? Ehkä näitä boxeja voisi käyttää vuoronperään. Aluksi tunteiden ensiapuboxi ja kun on vähän rauhoittunut niin sitten voi avata rentoutumisboxin ja miettiä kahvin ja tuoksukynttilän äärellä, että mikäs nyt pipoa kiristää?

Tunteiden ensiapuboxi -kun vihastuttaa, ahdistaa, surettaa tai muuten olo on kurja

Sisältää esim. seuraavia asioita:

1.Stressilelut

Joitakin meistä rauhoittaa jonkun asian pyörittely käsissä. Stressipallo, kuplapeli tai muovailuvaha ovat tähän hyviä vaihtoehtoja.

2.Tarkkuustehtävät

Johonkin tarkkuutta vaativaan keskittyminen voi siedä ajatukset muualle. Esim. sudokut, ristikot, palapelit, kuvien väritys tai kynsien lakkaus voi toimia.

3.Aistikokemukset

Erilaisten aistikokemusten kautta rauhoittuminen on joillekin luontevaa. Tuoksukynttilät, tuoksusaippuan tai hajuveden nuuhkiminen saattaa olla avuksi. Itse olen nuuhkinut suopursun lehtiä ja se tunne vie minut aina mielessäni lapin rauhallisiin tunturimaisemiin. Kuumavesipullo, lämmin suihku, kylpy tai saunominen voi auttaa. Itselleni lämmöllä on lohduttava vaikutus jos vaikka tunnen itseni surulliseksi tai arvottomaksi. Silloin lämmin suihku antaa lohtua ja puhtaus saa tuntemaan itseni taas yhtä arvokkaaksi kuin muutkin. Olen myös kuullut että vaatteiden vaihtaminen eri asuun voi auttaa vaihtamaan tunnetta.

4. Jumppa

Yksi keino saada voimakas tunne laantumaan, on laittaa keho liikkumaan, muuttaa sykettä ja kehon lämpötilaa pienen jumppatuokion avulla.

5. Musiikki

Musiikkiin liittyy muistoja ja ne vaikuttavat mielialaamme herkästi. Vaihda soittolista hankalassa tilanteessa ennalta valitsemaasi hyvän mielen listaan.

6. Tulinen

Tulisen tai kirpeän karkin imeskely saa ajatukset nopeasti muualle.

7. Ajatukset muualle

Lähde kävelylle, soita kaverille, hakeudu seuraan, silitä lemmikkiä, piirrä, askartele, katso eläinvideoita tai laita lempisarjasi pyörimään. Selaa lempikuviasi kännykästä, lempipaikkasi maisema tai lemmikin hassuja ilmeitä. Näistä voi askarrella laput ensiapuboxiin muistuttamaan mikä auttaa juuri sinua.

8. Voimalauseet

Erilaiset miete- ja voimalauseet saattavat antaa tukea vaikeaan tunteeseen. Lauseet voi kirjoittaa lapulle tai tulostaa ja laittaa ensiapuboxiin.

Omat lempparit:

"Kaikki järjestyy."

"Asioilla on tapana järjestyä, ei niinkuin luulet tai silloin kun eniten haluat, mutta lopulta kuitenkin."

"Life isn`t about waiting the storm to pass, its about learning to dance in the rain."

Nämä keinot on tarkoitettu ensiavuksi. Voimakkaimman tunteen laannuttua on tunteita syytä kuitenkin silloin tällöin käsitellä perusteellisemmin. Mikä herätti minussa näin voimakkaan tunteen? Voisiko asiaan löytyä jatkossa ratkaisu? Voisiko siitä jutella jonkun kanssa?

Rentoutumisboxi vanhemmille

Inspiroiduin tuosta ensiapuboxista ja suunnittelin tähän oman rentoutumisboxin. Kuvassa olevan boxin kokosin nyt ihan itseäni ja meitä varttuneempaa väestöä ajatellen, lapsi kokoaa omanlaisensa rentoutumisboxin. Jokaisella on boxissa niitä omia lemppariasioita. Boxiin tulee siis kaikenlaisia rentouttavia asioita tai muistutuksia rentouttavasta tekemisestä. Tämähän olisi hyvä avata aina haastavien hetkien päätteeksi, jos vanhempi vaan saa sitä ihanaa elvyttävää omaa aikaa. Sitten voikin miettiä kahvin ja tuoksukynttilän äärellä, että mikä sitä pipoa oikein tänään(kin) kiristää? Jos tätä boxia availee ihan säännöllisesti, niin todennäköisesti tarvitsee vähemmän tuota tunteiden ensiapuboxia käyttää. Tietysti vaatii oman aikansa ja vaivansa hankkia pieni laatikko ja täyttää se lemppariasioilla, mutta itselle riittää ainakin nyt että boxi on piirrettynä. Voin sitten kännykästä vilkuilla boxia kun on omaa aikaa luvassa ja haaveilla mitä ihanan rentouttavaa tekisin.

Tähän boxiin voi laittaa esim.

-lemppariäänikirjojen lista, hyviä sarjoja ja leffoja -lista

-tuoksusaippuaa, tuoksukynttilän

-kuvan lempipaikasta/ mukavan matka- tai lomamuiston

-kiitollisuus listan "olen kiitollinen siitä että olen terve ja sain lapsen, olen kiitollinen tästä talosta, talon vieressä olevasta koivumetsästä ja siitä että saan nyt kunnolla omaa aikaa"

-villasukat

-aikuisten värityskuvia ja kyniä, sudokuja, ristikoita

-nappikuulokkeet

-kahvia, tummaa suklaata, lempikuppi

-kutimet ja villalankaa

Kiukkuleijonan kesytyskori lapsille

Leijonan kesytyskorin tarkemmat ohjeet löytyvät kirjasta Aada ja kiukkuleijona, mutta ne ovat samantapaisia kuin tunteiden ensiapuboxissa. Suurin ero on, että leijonan kesytyskori on tarkoitettu vain kiukun tunteeseen. Kirjan idea on, että kiukku on kuin pieni leijona taskussamme ja joskus se kasvaa hurjan suureksi. Silloin otetaan esiin leijonan kesytyskori, jonka avulla kiukkua voidaan purkaa turvallisesti pienemmäksi, ilman että vahingoitetaan muita tai itseä.

Kiukkuleijonan kesytyskori

-paperia revittäväksi

-vastamelukuulokkeet tai musiikkikuulokkeet

-stressipallo

-värikyniä ja paperia

Luitko jo: Pinnan pidennyssuunnitelma vanhemmalle

Lähteet:

HUS Lastenpsykiatria facebook-julkaisu 5.6.2024 (Tunne -ensiapuboksi)

Aada ja kiukkuleijona -kirja; Riikka Riihonan, Kaisla Suokas

Uhmaikä- kootut postaukset

Tässä yhteen koottuna viimeaikojen postaukset aiheesta uhmaikä.

Mikä on uhmaikä? Uhmaiällä on tarkoitus

5 vinkkiä uhmaiän raivokohtauksiin

Mitä tehdä kun taapero lyö tai puree vanhempiaan?

tarvevajekukka

Mitä tehdä kun lapsi ei tottele

Kun uhmaikä/tahtoikä alkoi, ymmärsin pian 2 asiaa

Pinnanpidennyssuunnitelma - mitä tehdä ennen kun vanhemman omat hermot menee

Uhmaikä ja uni

Miksi 2 vuotias ei jaa leluja?

Kun lapsi ei tottele - Käy silloin läpi nämä 5 kohtaa

Yleisesti ottaen hyvä kultainen sääntö pätee kaikkiin lapsiin: Lapsi kunnioittaa vanhempaa, kun kokee kunnioituksen olevan vastavuoroista. (Tästä lisää postissa: Miten saada lapsi tottelemaan aamuisin?) Tämä ajatus ei kuitenkaan taikasauvana saa lapsiperhearjesta sujuvaa. Itsestä tuntuu, että uhmaiän aikana Sohvilla on niin vahva tarve opetella pettymyksien sietoa ja suurien tunteiden hallintaa, että uhmis kyllä kehittelee asiasta kuin asiasta raivokohtauksen, jotta tunnetaidot ja oma tahto pääsevät kehittymään. Uhmaikään kuuluu vanhempien tahdon vastustaminen ja pieni irtautuminen vanhemmista, joten ei ole ihmeellistä, jos lapsi ei tottele. Kuitenkaan aivan kaikkea ei kannata aina sokeasti laittaa uhmaiän piikkiin, vaan välillä kannattaa käydä tämä listaus läpi ja tarkastella tuleeko lapsen tarpeet täytetyiksi. Itse mietin toisinaan olenko viettänyt oikeasti kännykätöntä laatuaikaa lapseni kanssa tänään? Vai karkaavatko ajatukseni aina muualle, vaikka yritänkin leikkiä hänen kanssaan?

Usein uhmaamisen tarve vähenee, kun antaa lapselle valtaa valita ja päättää ikätasoon nähden sopivista asioista. Tämä on kyllä meillä toiminut ja rauhoittanut pahinta uhmaamisen tarvetta. Pitää vaan muistaa kysyä otatko vaaleaa vai tummaa leipää? Juotko maitoa vai vettä? Haluatko tämän talouspaperin vai tämän täysin identtisen talouspaperin?

Tämä listaus ei ole mitenkään uhmaikäisille suunnattu, vaan pätee kaikenikäisiin lapsiin ja tunnistan tästä kyllä väsyneen ja nälkäisen aikuisenkin kiukunpuuskat.

Lapsi saattaa lyödä, purra, raivota, olla täysin tottelematon ja epäkunnioittava. Teorian mukaan lapsen ongelmakäyttäytymisen taustalla on aina jokin tarvevaje.

1. Kehotarpeet: Onko lapsi väsynyt, nälkäinen, janoinen, kuumissaan tai kylmissään. Kiviä kengässä tai nuttura liian tiukalla? Flunssa tulossa? Kuume nousemassa?

2. Turvatarve: Kokeeko lapsi olonsa/ elämänsä turvalliseksi? Onko lapsen elämässä tapahtunut suuria muutoksia? Pelottaako lasta jokin? Joskus pelkästään jokin yllättävä muutos päivärutiineihin voi johtaa lapsen turvattomaan oloon, varsinkin mitä pienempi lapsi on kyseessä. Empatia, huolenpito ja läheisyys vahvistavat turvallisuuden tunnetta nopeasti.

3. Yhteystarve: Kokeeko lapsi, että hän tulee kuulluksi? Uskaltaako hän kertoa minulle mieltä painavista asioista, ja annanko hänelle siihen mahdollisuuksia? Kokeeko lapsi, että häntä rakastetaan? Kaikilla on tarve tulla rakastetuksi ja rakastaa. 15 minuuttia leikkiä lapsen kanssa päivässä on pieni aika minulle äitinä, mutta lapselle se voi olla juuri se oleellinen pieni hetki, joka ylläpitää luotettavaa yhteyttä vanhempaan. Yhteinen leikki viestii, että vanhempi välittää lapsesta. Lue leikkimisen hyödyistä lisää täältä ylen jutusta.

4. Arvostuksen tarve: Kokeeko lapsi olonsa arvostetuksi? Saako hän meiltä vanhemmilta myös positiivista kannustusta ja hyvää palautetta tarpeeksi? Kokeeko lapsi tulevansa hyväksytyksi? Sanotaan, että "se kasvaa mihin kiinnittää huomiota." Missä oma lapseni on taitava? Olenko sanonut sen hänelle tänään? Myöhemmin lapselle tulee myös tarve kuulua joukkoon (ystäväporukkaan, koululuokkaan).

5. Itsenäisyyden tarve: Tämä on uhmaikäisellä usein voimakas tarve. Saako lapsi toimia itsenäisesti ja toteuttaa omia ideoitaan? Onko lapsella mahdollisuus vaikuttaa asioihin? Lapsi voi vaikka itse valita päivävaatteensa tai päättää mitä ruokaa syödään tänään. Vaihtoehtojen antaminen ja asioiden päättäminen ikätasoon nähden vähentää lapsen tarvetta uhmata. Uhman tarkoitus on itsenäistyä vähän vanhemmista. Antamalla vaihtoehtoja lapsi kokee hallinnan, itsenäisyyden ja arvostuksen tunnetta.

tarvevajekukka

Minulla on 4 vaihtoehtoista tapaa reagoida, kun Sohvi saa raivarin

"Ei nyt oteta jätskiä." Jos Sohvilta kieltää jotain ja siitä alkaa taas uusi raivokohtaus, voin vanhempana joko:

a) Antaa periksi jos on omat voimat vähissä, eikä ole kyse mistään hengenvaarallisesta (joskus pitää ajatella omaa jaksamista ja on myös ihan ok uudelleenarvioida omaa käskyään ja tilannetta) "Okei, saat ottaa yhden jätskin." Satunnaisesti käytettynä tämä antaa viestin, että olet hyvä ja reilu johtaja, joka kunnioittaa myös toisten tarpeita ja toiveita. Jos jatkuvasti antaa periksi kaikessa, se luo turvattomuutta.

 b) Sopia jonkinlaisen reilun kompromissin lapsen kanssa (näin lapsikin oppii tekemään kompromisseja) "Jos syöt nyt jätskiä et jaksa syödä ruokaa. Sovitaanko, että saat juoda nyt vähän mehua ja saat jätskin sitten vasta ruuan jälkeen."

 c) Pysyä jyrkästi omassa kannassani ja huudattaa lasta tuntikausia, (jolloin lapsi oppii vain tukahduttamaan tunteensa, eikä käsittelemään pettymyksiä ja hänestä todennäköisesti kasvaa myös yhtä jääräpäinen kuin minusta) "Se on ihan selvä asia, että jätskiä ei tänään syödä, kun minä sanon niin! Piste!"

 d) Pysyä lempeästi omassa kannassani, mutta lohduttaa lasta empaattisesti pettymyksen äärellä, ymmärtää/sallia hänen pettymyksensä, ja tarjota lopulta syliä tai halia, jolloin lapsi oppii, että pettymykset kuuluvat elämään. Niistä kuitenkin selvitään erilaisilla keinoilla esim. halauksen voimalla ja sitten siirtymällä tekemään jotain muuta mukavaa/yhteistä kivaa vanhemman kanssa, vaikka satukirjan lukemista. "Kyllä mä nään että sua harmittaa kun et nyt saa jätskiä. Saat jätskiä sitten huomenna mummulassa. (Sitten kun taapero on vähän rauhoittunut, voi kysyä:) Haluatko tulla syliin, luetaanko hetki vaikka yhdessä sitä sun autokirjaa?"

Usein kuulee puhuttavan johdonmukaisesta kasvatuksesta. Johdonmukaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhemman tulee olla täysin joustamaton natsihirviö. Minusta johdonmukaisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että lapsen elämä ja vanhemmat ovat yleisesti ottaen ennalta arvattavissa. Lounas syödään lounasaikaan, eikä illansuussa. Herkut syödään jälkkäriksi eikä aamupalaksi. Nukkumaan mennään aina samoihin aikoihin... jne. Vuodessa on 365 päivää ja jos tekee 20-30 päivänä poikkeuksen rutiineihin, tämä ei tule hetkauttamaan lapsen turvallisuuden tunnetta. Lapsi ottaa mallia vanhemmasta ja ajoittainen joustaminen lapsen kanssa tekee lapsestakin joustavan.

Luitko jo: Kuinka saan uhmaikäisen lapsen tottelemaan aamuisin?

LÄHTEET:

Tunnetaitoja lapselle: https://www.tunnetaitojalapselle.fi/artikkelit/tunnekasvatus_tunnetaidot_tarpeet

Yle: Pitääkö lapsen kanssa leikkiä? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/26/pitaako-aikuisten-leikkia-lasten-kanssa-asiantuntijat-vastaavat

Toiminta-akatemia: https://toimintaakatemia.fi/tunteet-ja-tarpeet-mita-on-lapsen-vihaisuuden-takana/

Yle: Emilia Särkinen leikki puoli tuntia päivässä vilkkaan poikansa kanssa, ja huomasi parissa kuukaudessa muutoksen lapsensa tunnereaktioissa: https://yle.fi/a/3-11184563

Hyvän vanhemman salaisuus -kirja